anna mennä!

Tärkeät asiat voi tehdä vain kerran:
Kerran synnyn, kerran kuolen
ja vain yhden kerran elän tämän hetken.

Alaselän iho on ihan punainen, onneksi ei sentään enää arka - edellisellä tunnilla harjoiteltiin muun muassa Kiplerin ihorullaustestiä. Aika vänkää, ei vaan mitenkään miellyttävän tuntoinen, ainakaan mun selässä! Elelen siinä uskossa, että rasvan vähyys tekee nahastakin kireän. :D No, toivossa on hyvä elää ja niin edelleen.

Toisinaan on etuakin siitä, että opiskelee sosiaali- ja terveysalalla; sähköpostiin tuli eilen tarjous, että kahden viikon ajan on mahdollista saada koko- ja puolihierontaa kymmenellä eurolla kerta! Varasin itselleni sekä tämän että ensi viikon perjantaiksi kokohieronnan - melko luksusta! Olin jo ennättänyt murehtimaan, riittääkö raha joulukuussa edes käydä hierojalla.. Ja nyt on hierontaa kertaa kaksi! Buenoa, erittäin buenoa.

Muutin hieman lennosta tämän viikon treenisuunnitelmia; isä tulee tänään pyörähtämään tiskikonetta fiksailemaan, joten käyn tekemässä vedot salilla ja huomenna on varsinaisen salijumpan paikka. En halua kiireessä tehdä reenistä ns. juosten kustua, joten parempi tehdä vetoreeni, kun sille on enemmän aikaakin. Huomenna on jo keskiviikko, jaiks! Viikko on lähtenyt aika vauhdilla käyntiin. Paino oli tänään sama kuin eilen, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska tuntui että kävin ihan ylikierroksilla. Heräsin taas puoli tuntia ennen kellon soittoa! Minkä lie sisäisen aikaraudan aiheuttamaa. Jospa sitä ensi yönä taas rauhoittuisi ihan kunnon unille. Eilinen tosin oli kaikin puolin niin inspiroiva sekä rentouttava - juttelin avopuolisoni kanssa kahvi- ja teekupin äärellä yli kaksi tuntia - että ei pieni ylikierroksilla käyminen mikään ihme tainnut ollakaan. Elämä on flow'ta!

Minulla sekä miehelläni tekisi hirvittävästi mieli vaihtaa asuntoa.. Nykyinenkin on hyvä ja kyllä tuossa varmasti vielä sen kolmisen vuotta asuu, ennen kuin muutetaan etelämpään Suomeen ja ostetaan ihan oma paikka, mutta olisi mukavaa asua ehkä hieman tilavammin, vaikkapa rivitalossa. Löydettiin jo yksi potentiaalinen ehdokas, mutta siellä ei sallittu lemmikkejä. Ei asunto tosin kovin kaukana olisi edes ollut, 550 metrin päässä. ;) Mutta jos asunto on sieltä tullakseen, se tulee. Ei ehkä näin joulunalusaikaan edes viitsisi ruveta muuttostressiä haalimaan. Toki jos jollakulla lukijalla on tiedossa Oulun/Kempeleen alueelta yli 45 neliön rivitalokaksio/kolmio kohtuuvuokralla (lemmikit sallittuina), saa ilmoittaa!

Mietiskelin tuossa eilen, mitä omissa, muuttuneissa elämäntavoissa olisi vielä parannettavaa ja toisaalta mikä jo on hyvää.

+ muovin vähentynyt käyttö
+ käyttämästämme ruoasta n. 80-90% on luomua/ainakin kotimaista
+ olen luopunut soijan käytöstä kokonaan
+ ruokavalion perusperiaatteet ovat erittäin hyvin selkäytimessä
+ ruoka ainakin vaikuttaisi olevan vähemmän ongelma kuin aikaisemmin; käytännössä tämän kuuden kuukauden projektin aikana ei ole ruoan kanssa tullut ahdisteltua juurikaan

- muovirasioiden tilalle pitäisi kehitellä jotakin muuta - mitä?
- hiuslakka tulisi vaihtaa kemikaalittomaksi
- meikit eivät (vielä) ole luomua; tosin meikkaan alle viisi kertaa kuussa..
- luomuruoan osuus voisi olla vielä suurempikin
- rohkeammin vain uusien reseptien kimppuun!

Kyllähän työsarkaa vielä riittää, mutta ajan kanssa kaikki. :) Elämä on oppimista ja kasvamista. Samaan ajatukseen olen alkanut havahtua oman opiskeluni suhteen - opiskelu on ankeaa ja ahdistavaa vain, jos siitä omissa ajatuksissaan tekee sellaisen. Olen itse valinnut opiskelupaikkani omien intressieni kautta ja täällä nyt olen, oppimassa ja kasvamassa ammattilaiseksi. Se jos mikä on sanoinkuvaamattoman upea asia!

Edit: Ameriikoista tuli postia tänään! Sain ne kiiltelevän punaiset biksuni ja hirvittää kyllä, että noihinko aion mahtua parin kuukauden päästä.. ;) No, kroppa on kiristynyt sitä vauhtia, että en taida sitä murehtia. Nyt vain koristeita valkkaamaan ja jännäämään, että mitä sitä vielä ehtii tapahtua..