melkein lepopäivä

Varaa itsellesi se ylellisyys, että
teet aina itse sen, minkä vain sinä
voit yksin tehdä.

Kaunis, kirpeä pakkaspäivä.. Hytisyttävän kylmä, kylläkin!

Päivä ei ole ollut ihan silkkaa lepoa; koulussa oli neljä tuntia harjoittelua, eli tutkittiin toisiltamme eri lihasten toimintaa (lähinnä olkavarren ja lavan alueen lihaksia) ja loppupäivästä mentiin myös salin puolelle kokeilemaan RM:iä, toistomaksimeja. Vehkeet ei olleet sieltä ihan uusimmasta päästä, kylläkään, mutta kokeilin silti poikkeuksellisen huonoa reisiojennuslaitetta (75 kg), ojentajia (50 kg) sekä yhden käden hauista (2o kg) taljassa. Ihan jees tulokset, tosin lämmittelyt oli tosi pikaiset, joten ehkä nuo ei ihan uskottavia tuloksia ole.

Muutoin kyllä koulupäivä oli tosi jees, kyllä tuo tuntuu kovastikin omalta alalta. Mielessä on kyllä tiiviisti erikoistumisala, mutta kuten kaikki ovat jankuttaneet, tulee mieli pitää avoimena muillekin vaihtoehdoille. Itseni tuntien, ei mieli kuitenkaan tästä varmaan kauheasti muutu. :)

Loppupäivän ajattelin ihan vain loikoilla laakereillani. Ennätin jo 20 minuuttia käydä solariumissa lämmittelemässä (taas kerran lauloin hiljaa mielessäni ylistyslaulua sille ihmiselle joka on solariumin keksinyt!) ja nyt kun on ruokaa massussa tuntuu, että voisi nyykähtää ihan näille sijoilleen. Taidan kotihommatkin taas siirtää vähän tuonnemmaksi. ;) Aina ei jaksa eikä tarvikaan jaksaa. Mutta kyllä selkeästi kolme viikkoa alkaa olemaan ihan kriittisin raja tankkauspäivän pidolle - edellisellä ja sitä edellisellä viikolla ei vielä ihmeemmin ressannut, mutta nyt välillä hieman kirraa hermoa. Äkkiä sen ärsytyksen kuitenkin unohtaa, kun tietää, että lauantaina saa lihakset vähän täytettä. Sitten onkin taas kolme viikkoa puskemista! ..ja sen jälkeen ei valokuviin olekaan enää kuin muutama hassu viikko. Aika menee todella nopeasti!