mieli balanssissa

Ei toimeliaisuus ole mikään saavutus.

Ei riitä, että ryntäilet ympäriinsä,
aloitat kaikenlaista ja olet koko ajan
kiireinen. Hyvin käytetty aika on sitä,
että viet päätökseen sen minkä olet aloittanut.

Jaksan hypettää edelleen tätä stressitöntä elämää. En ymmärrä miten olo tuntuu niin mutkattomalta, vaikka huomenna on biomekaniikan tentti (johon todellakin pitäisi nyt lukea tukka putkella) ja anatomian opinnot painaa päälle. On sellainen mukava kyllä asiat lutviutuu -olo. En usko, että ylenpalttinen stressaaminen ainakaan helpottaa oppimisprosessia, päin vastoin. Ja kun ala on oma, motivaatio pysyy yleisesti ottaen koholla.

Vatsanhoito-ohjelma loppui eilen, joskin toki tietyt lisäravinteet säilyvät kuvioissa, kuten ruoansulatusentsyymi, kuitulisät (pellavansiemen, primal fiber sekä sokerijuurikaskuitu) ja glutamiini. Olen myös onnistunut aika hyvin vähentämään muovin käyttöä ja minimoimaan ongelmia - annan ruoan jäähtyä reilusti ennen säilytysrasioihin laittamista ja muovipulloja en käytä ollenkaan. Meikannutkaan en ole herran aikaan, enkä aio meikatakaan ennen kuin saan ostettua ns. kemikaalittomia meikkejä. Muutokset varmasti huomaa vasta pidemmällä aikajänteellä.. Ehkä tämä hieman hellittänyt kireys on osa sitä :) TOSIN, kyllä tänään oli aika ärripurriolo kun tulin kotiin - hirveä nälkä treenien jäljiltä ja asunto hujan hajan. Nyt sitten on siivoiltu ja kaikki kotityöt tehtynä, niinpä oli ilo sytytellä kynttilöitä ja odotella vuokraisäntää tsekkaamaan tiskikonetta.

Ei ole mitään sen ihmeempää tällä hetkellä ainakaan tiedossa. Treenit jatkuu aina vain hitusen koventuen - olin aika kypsää kauraa tämänpäiväisen circuitin jälkeen - ja kropan kiristymistä seurailen silmä kovana. :D Paino oli tänään +200-300 g koska vatsa ei jostain syystä toiminut (harvinaista nykyään), mutta ei tuosta kyllä jaksa lannistua saati ahdistua.

Odotan näpit syyhyten huomista kampaajakäyntiä kahdestakin syystä - a) tukka on kasvanut taas ihan hervottomiin mittoihin ja luottokampaajani aikoi nyt kokeilla jotakin Ihan Uutta, sekä b) voin päättää bikinien värin. Katselin jo Swarovskin strassikivipaketteja, eivätkä edes olleet kovin kauheissa hinnoissa. Kuulostaa ehkä hieman höperöltä, mutta todella haluan panostaa tulossa olevaan valokuvaukseen.. Onhan kyseessä kuitenkin kisa, tietyiltä osin ja myös itsensä palkitsemisesta. Joten totta ihmeessä haluan näyttävät bikinit, jotka korostavat parhaimpia puoliani!

Kun tätä kehonmuokkausprojektia on ollut meneillään jo yli neljä kuukautta, välillä ajatukset loikkaa jo massakauteen. On osattava ja maltettava vähentää treeniä, mutta toisaalta tehdä jäljelle jäävistä kovia. Todella kovia. En nytkään tee juuri aerobista; 1-3 intervallityyppistä treeniä viikossa sekä 5-7 tunnin mittaista kävelylenkkiä koirien kanssa. Siinä on ihan riittämiin. Tasasykkeistä aerobista (raskastehoista sellaista) en tosiaan halua tehdä sen stressihormonia nostattavan vaikutuksen vuoksi. Ruokapuoli tuskin tulee massakaudella olemaan ongelma, joskin ehkä sen 80% kylläisyyden sijaan 85-90% kylläisyys lienee ookoo. Ja kyllä minä ajattelin yhden vapaan aterian sisältää viikkoon. :) Sen verran on minussakin herkkuperseilijää. Tosin minun kohdallani herkkuperseily tarkoittaa lantturanskalaisia tai kuivattuja taateleita.

Pitänee koputtaa puuta, mutta ihmettelen, missä ylettömät ruokahimot viipyy, vaikka kalorit paukkuu miinusmerkkisenä aika raskaasti. Toki kyllä, kun välillä nälättää enemmän tai vähemmän tulee paikoin miettineeksi miltä mahtaisikaan maistua uunipellillinen oliiviöljyllä kuorrutettuja vihanneksia. ;) Mutta vielä en ole hyökännyt naapurin ovenpieleen jättämiä roskapusseja tonkimaan. Olotilaa helpottaa tieto siitäkin, että tankkauspäivä häämöttää jo parin viikon päässä. Olen tosin punninnut, siirtääkkö tankkauspäivää myöhemmäksi, jos rasvanpoltto tuntuu hyrräävän tasaisesti - toisaalta taas lihasten palautumisen ja treenitehon ylläpitämisen suhteen tankkaus taitaa olla välttämätön juttu.

Ei se kai auta kuin kaivaa Sobotta sekä muistiinpanot esille ja paneutua anatomiaan!