tiistai 9. marraskuuta 2010

laiskan kokin vapaapäivä

Ei ole almanakan loukkaamista olla
aurinkoinen marraskuussa.

Aivan ihmeellisen väsyttävä päivä ollut tänään, en oikein ole itsekään pysynyt kartalla, mikä on saanut ajelemaan näin puolivaloilla. Otin vajaan tunnin torkutkin mutta vieläkin tuntuu kuin pää ja ruumis olisi eri paria. Olin suunnitellut kokkaavani thai-kurpitsakeittoa tänään (halloween tuli meille vähän myöhässä ;)), mutta kokki oli laiska ja teki vain uunivihanneksia (tomaattia, munakoisoa, parsakaalta, lanttua, kesäkurpitsaa ja porkkanaa oliiviöljyssä) sekä kanaa. Tänään olisi vielä salitreeni ja intervallit, vähän kyllä jännittää mitä sitä kropastaan saa irti.

Eräs ryhmäläisistämme aloittaa jo nyt oparin teon ja omatkin ajatukset lähti aiheesta keskustellessa lentoon - niin, kyllähän sitä hiljalleen pitäisi miettiä, mikä itseä kiinnostaisi oparin suhteen. Kaksi aihetta on jo vahvana takaraivossa, mutta alan kallistua hiljalleen toisen puoleen.. Paljastelen projektista enemmänkin, jahka siitä tulee virallista.

Iherbille ja Charles Poliquinin nettikauppaan lähtee vielä tämän viikon puolella isompi tilaussatsi - ainakin magnesiumia, sinkkiä, emerald balance -viherjauhetta ja muutamia superfoodeja olisi mukavaa saada kaapintäytteeksi ja ihan käyttöönkin. ;) Jännityksellä odottelen myös, mitä vaaka sanoo lauantaina - jos suunta on alaspäin, pidän menon samanlaisena. Olen välillä miettinyt, pitäisikö ruokamääriä punnita sen tarkemmin, mutta mieluiten jättäisin sen kisadieetille hamaan tulevaisuuteen. Silloin kun homma ei karkaa lapasesta (ts. ei tule ylisyömistä), annoksetkin ovat hyvin kohtuullisia tai pieniä. Eilen ohimennen punnitsin lautaselle ottamani liha-annoksen ja nähtävästi "eyeball-method" toimii kohdallani ihan hyvin - 106 grammaa arvioimani 90-100 gramman sijaan. Vihanneksia tulee usein hieman arvioimaani enemmän, mutta niissä nyt ei sadankaan gramman heitto vielä haittaa. Pääasia, että hiilarisimmat ruoat tulevat treenin jälkeen ja ravinto on ylipäätään puhdasta.

Vatsan ja suoliston toimintaa tukevat lisäravinteet toimivat mainiosti ja jonkinlaisia detox-oireitakin on havaittavissa; naama kukkii kuin eläisin murrosikää uudelleen.. Ihoni on luonnostaan kohtalaisen hyvä, enkä edes nykyään jaksa meikata kuin erikoistilaisuuksiin - mikä on vain myönteistä, olen todennut ihon rauhoittuneen siitä. Yleensä löydän kasvoistani yhden finnin parin-kolmen viikon välein, mutta nyt niitä on kerralla ainakin viisi isoa. Uh!

Heidi kiittää ja kuittaa, jatkaen taas pikapuoliin.

Ei kommentteja: