puff

Ei mitään jossitteluja, senkun vain
elät tätä päivää.

Tiskikone sitten päätti levetä tänään. Onneksi oltiin kotona, sillä ilman mitään sen kummempia ennakkovaroituksia kone vain purskautti vaahdot alatiivisteiden välistä. Nice! Sentään vuokra-asunto, joten ei tarvitse uuden koneen hankinnasta murehtia. Toivottavasti vuokraisäntä vain ei päätä tulla katsomaan tiskikonetta ihan paikan päälle - hän ei nimittäin tiedä että täällä on yksi ylimääräinen koirakin (yhdestä on sovittu..) ja kaksi marsua. Eikä se kyllä avopuolisostakaan tiedä mitään. :D Pitänee vain pakata Mauno ja koirat "autoreissulle" siksi aikaa jos vuokraisäntä piipahtaa.

Tänään on tosiaan lepopäivä, humautin juuri äsken kupillisen teetä kurkusta alas. Olen jopa hieman ryhdistäytynyt opiskelujen suhteen ja valmistauduin tiistaiseen biomekaniikan tenttiin. Hankala ja huonosti suomennettu termistö tekee opiskelusta kuitenkin aika vaikeaa.. Onneksi on vielä huominen aikaa perehtyä ja päntätä. Suunnittelin myös tykittäväni anatomiaa koko ensi viikon, Sobotta ja Thiemen anatomian atlas saa kyytiä kunnolla.

Kroppa tuntuu tosi hyvältä ja toimivalta tänään, paino oli taas pudonnut viime yön aikana 300 grammaa. Tuntuu että unirytmi on muuttumassa normaaliksi; heräilen jo ennen kellonsoittoa viikonloppunakin ja ihan pirteänä. Tosin viime yönä tuntui kuin pää olisi käynyt ylikierroksilla - mietin kaikkia positiivisia asioita ja unen päästä ei tahtonut saada millään kiinni. Kun sitten nukuin, näin unia senkin edestä.

Pistin naudan palapaistia kahden sipulin ja mausteiden kera uuniin, saavat siellä muhia ainakin kolme-neljä tuntia. Sitten kun paisti on valmista, uuni loppulämmöille ja nappaan miehen leffaan! Kiistaa tosin varmaan tulee, kumpaa mennään katsomaan: Paranormal Activity 2 (minun ehdotukseni, rakastan hyviä kauhuleffoja) vai uusin Harjunpää (en tykkää väkivaltaleffoista). Pitäisi enemmänkin harrastaa sellaista 'irtiottoa arjesta', kuten eilisen tapaan - jalat vain suoriksi pöydälle ja kahvimukia kouraan. Tai sitten käydä elokuvissa, lämmittää saunaa (kun sellainen kerran on) ja olla vain. Stressitasot muutenkin on olleet viime aikoina aika matalalla - ei ole rästihommia ja suurimmat stressinaiheet ovat luokkaa "pitäisi imuroida huomenna" tai "roskakaapin voisi vuoden tauon jälkeen pestä".. Tällaisina hetkinä tuntuu, että tämän on pakko olla jokin kupla joka puhkeaa ja taas tulee ikäviä asioita lastikaupalla niskaan.

Ehkä on viisainta vain tehdä kuten tähänkin asti - elää treeni, ateria, hetki ja päivä kerrallaan!