anna mennä!

Tärkeät asiat voi tehdä vain kerran:
Kerran synnyn, kerran kuolen
ja vain yhden kerran elän tämän hetken.

Alaselän iho on ihan punainen, onneksi ei sentään enää arka - edellisellä tunnilla harjoiteltiin muun muassa Kiplerin ihorullaustestiä. Aika vänkää, ei vaan mitenkään miellyttävän tuntoinen, ainakaan mun selässä! Elelen siinä uskossa, että rasvan vähyys tekee nahastakin kireän. :D No, toivossa on hyvä elää ja niin edelleen.

Toisinaan on etuakin siitä, että opiskelee sosiaali- ja terveysalalla; sähköpostiin tuli eilen tarjous, että kahden viikon ajan on mahdollista saada koko- ja puolihierontaa kymmenellä eurolla kerta! Varasin itselleni sekä tämän että ensi viikon perjantaiksi kokohieronnan - melko luksusta! Olin jo ennättänyt murehtimaan, riittääkö raha joulukuussa edes käydä hierojalla.. Ja nyt on hierontaa kertaa kaksi! Buenoa, erittäin buenoa.

Muutin hieman lennosta tämän viikon treenisuunnitelmia; isä tulee tänään pyörähtämään tiskikonetta fiksailemaan, joten käyn tekemässä vedot salilla ja huomenna on varsinaisen salijumpan paikka. En halua kiireessä tehdä reenistä ns. juosten kustua, joten parempi tehdä vetoreeni, kun sille on enemmän aikaakin. Huomenna on jo keskiviikko, jaiks! Viikko on lähtenyt aika vauhdilla käyntiin. Paino oli tänään sama kuin eilen, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska tuntui että kävin ihan ylikierroksilla. Heräsin taas puoli tuntia ennen kellon soittoa! Minkä lie sisäisen aikaraudan aiheuttamaa. Jospa sitä ensi yönä taas rauhoittuisi ihan kunnon unille. Eilinen tosin oli kaikin puolin niin inspiroiva sekä rentouttava - juttelin avopuolisoni kanssa kahvi- ja teekupin äärellä yli kaksi tuntia - että ei pieni ylikierroksilla käyminen mikään ihme tainnut ollakaan. Elämä on flow'ta!

Minulla sekä miehelläni tekisi hirvittävästi mieli vaihtaa asuntoa.. Nykyinenkin on hyvä ja kyllä tuossa varmasti vielä sen kolmisen vuotta asuu, ennen kuin muutetaan etelämpään Suomeen ja ostetaan ihan oma paikka, mutta olisi mukavaa asua ehkä hieman tilavammin, vaikkapa rivitalossa. Löydettiin jo yksi potentiaalinen ehdokas, mutta siellä ei sallittu lemmikkejä. Ei asunto tosin kovin kaukana olisi edes ollut, 550 metrin päässä. ;) Mutta jos asunto on sieltä tullakseen, se tulee. Ei ehkä näin joulunalusaikaan edes viitsisi ruveta muuttostressiä haalimaan. Toki jos jollakulla lukijalla on tiedossa Oulun/Kempeleen alueelta yli 45 neliön rivitalokaksio/kolmio kohtuuvuokralla (lemmikit sallittuina), saa ilmoittaa!

Mietiskelin tuossa eilen, mitä omissa, muuttuneissa elämäntavoissa olisi vielä parannettavaa ja toisaalta mikä jo on hyvää.

+ muovin vähentynyt käyttö
+ käyttämästämme ruoasta n. 80-90% on luomua/ainakin kotimaista
+ olen luopunut soijan käytöstä kokonaan
+ ruokavalion perusperiaatteet ovat erittäin hyvin selkäytimessä
+ ruoka ainakin vaikuttaisi olevan vähemmän ongelma kuin aikaisemmin; käytännössä tämän kuuden kuukauden projektin aikana ei ole ruoan kanssa tullut ahdisteltua juurikaan

- muovirasioiden tilalle pitäisi kehitellä jotakin muuta - mitä?
- hiuslakka tulisi vaihtaa kemikaalittomaksi
- meikit eivät (vielä) ole luomua; tosin meikkaan alle viisi kertaa kuussa..
- luomuruoan osuus voisi olla vielä suurempikin
- rohkeammin vain uusien reseptien kimppuun!

Kyllähän työsarkaa vielä riittää, mutta ajan kanssa kaikki. :) Elämä on oppimista ja kasvamista. Samaan ajatukseen olen alkanut havahtua oman opiskeluni suhteen - opiskelu on ankeaa ja ahdistavaa vain, jos siitä omissa ajatuksissaan tekee sellaisen. Olen itse valinnut opiskelupaikkani omien intressieni kautta ja täällä nyt olen, oppimassa ja kasvamassa ammattilaiseksi. Se jos mikä on sanoinkuvaamattoman upea asia!

Edit: Ameriikoista tuli postia tänään! Sain ne kiiltelevän punaiset biksuni ja hirvittää kyllä, että noihinko aion mahtua parin kuukauden päästä.. ;) No, kroppa on kiristynyt sitä vauhtia, että en taida sitä murehtia. Nyt vain koristeita valkkaamaan ja jännäämään, että mitä sitä vielä ehtii tapahtua..

melkein lepopäivä

Varaa itsellesi se ylellisyys, että
teet aina itse sen, minkä vain sinä
voit yksin tehdä.

Kaunis, kirpeä pakkaspäivä.. Hytisyttävän kylmä, kylläkin!

Päivä ei ole ollut ihan silkkaa lepoa; koulussa oli neljä tuntia harjoittelua, eli tutkittiin toisiltamme eri lihasten toimintaa (lähinnä olkavarren ja lavan alueen lihaksia) ja loppupäivästä mentiin myös salin puolelle kokeilemaan RM:iä, toistomaksimeja. Vehkeet ei olleet sieltä ihan uusimmasta päästä, kylläkään, mutta kokeilin silti poikkeuksellisen huonoa reisiojennuslaitetta (75 kg), ojentajia (50 kg) sekä yhden käden hauista (2o kg) taljassa. Ihan jees tulokset, tosin lämmittelyt oli tosi pikaiset, joten ehkä nuo ei ihan uskottavia tuloksia ole.

Muutoin kyllä koulupäivä oli tosi jees, kyllä tuo tuntuu kovastikin omalta alalta. Mielessä on kyllä tiiviisti erikoistumisala, mutta kuten kaikki ovat jankuttaneet, tulee mieli pitää avoimena muillekin vaihtoehdoille. Itseni tuntien, ei mieli kuitenkaan tästä varmaan kauheasti muutu. :)

Loppupäivän ajattelin ihan vain loikoilla laakereillani. Ennätin jo 20 minuuttia käydä solariumissa lämmittelemässä (taas kerran lauloin hiljaa mielessäni ylistyslaulua sille ihmiselle joka on solariumin keksinyt!) ja nyt kun on ruokaa massussa tuntuu, että voisi nyykähtää ihan näille sijoilleen. Taidan kotihommatkin taas siirtää vähän tuonnemmaksi. ;) Aina ei jaksa eikä tarvikaan jaksaa. Mutta kyllä selkeästi kolme viikkoa alkaa olemaan ihan kriittisin raja tankkauspäivän pidolle - edellisellä ja sitä edellisellä viikolla ei vielä ihmeemmin ressannut, mutta nyt välillä hieman kirraa hermoa. Äkkiä sen ärsytyksen kuitenkin unohtaa, kun tietää, että lauantaina saa lihakset vähän täytettä. Sitten onkin taas kolme viikkoa puskemista! ..ja sen jälkeen ei valokuviin olekaan enää kuin muutama hassu viikko. Aika menee todella nopeasti!

the easy day was yesterday

Odottaminen on ansa. Aina tulee joku
hyvä syy odottaa. Totuus on se, että
elämässä on vain kahdenlaisia asioita:
tekosyitä ja tuloksia - ja tekosyitä
ei lasketa mukaan.

Miten voi olla näin kylmä?! Asunnossa on varmaan alle 20 astetta lämmintä ja tänne ihan totta jäätyy. Pakko paeta kohta peiton alle, ei tällaista kestä. Jos pakkanen ulkonakin vielä talven myötä kiristyy, en enää ala.

Kävin tänään vetaisemassa viikon viimeisen treenin:

1a askelkyykky eteen-taa 5 x 8 kg x 4
1b kyykky-pystypunnerrus 5 x 6 kg x 9
1c leuanveto myötäote 5 x 8
1d sivukyykky 5 x 9 kg x 4
1e jalkojennosto 5 x 13

Kaikki 15-30 sekunnin palautuksilla, eli aika puuskuttavaa oli - jälleen kerran. Oli oikein hyvä ja intensiivinen treeni - olo salille mennessä oli ylipäätään aika pirteä ja hyväntuulinen. Johtui varmaan menevästä musiikista, jota olin mp3:seen ladannut. :) Painokin oli taas -200 g, eli alaspäin mennään. Tosi jees! Kyllä se kunto sieltä löytyy. Tämän viikon ainoa miinus on se, että olen ollut aika laiska kehonhuollon suhteen. Kahdesti sentään tuli venyteltyä ihan kunnolla, on sekin jo jotain.

Kouluhommia en kyllä ole tehnyt lainkaan tänä viikonloppuna - hyi minua. Anatomian kanssa tulen varmasti seuraavan parin viikon aikana viettämään aika kiihkeitä sessioita.. Muiden opintojaksojen kanssa ei kauheata stressiä ole - jahka se tilaamani kirja joskus sieltä Akateemisesta saapuu, otan avokkini koekaniiniksi ja harjoittelen palpointia sekä tutkimista ylipäätään kotona. Voin jo kuvitella miten vasemmalla kädellä tökin summittaista lihasta samalla, kun oikealla kädellä yritän etsiä kirjasta oikeaa toimintamallia.. Kyllä musta vielä hyvä fyssari tulee. ;)

Ensi viikko näyttää treenien osalta ihan mukavalta;

ma: lepo
ti: circuit 1 + 20 min juoksumatto
ke: intervallit/nyrkkeily + kehonhuoltoa
to: circuit 2 + 20 min crosstrainer
pe: intervallit + kehonhuoltoa
la: circuit 3 + 20 min kuntopyörä
su: lepo

Tankkailen lauantaina treenien jälkeen, jotta kaikki syöty ravinto menee varmasti oikeaan osoitteeseen.

Takana on todella mukava päivä - paitsi että kävin taas kirpeässä säässä lenkkeilemässä ja treenikin oli muikea, ennätin käymään Raahessa naistenmessuilla siskoni ja äitini kanssa (en kylläkään löytänyt mitään ostamisen arvoista), tulipa myös soitettua yhdelle parhaimmista ystävistäni jonka kanssa en ole ollut yhteydessä pitkään toviin. Olemme tunteneet monta vuotta, sillä olen hoitanut hänen hevosiaan, mutta aloitettuani opiskelut olemme olleet kumpikin tahoillamme. Nyt tosin sovimme, että jatkan taas hänen luonaan pörräämistä ihan säännöllisesti - se tarkoittaa henkeviä keskusteluja ja hevosille tuoksuvia vaatteita! :) Todella mahtava päätös tälle viikolle siis.

Viikko on paketissa ja on siis aika suunnata katseet ensi viikkoon! Nyt onkin sellainen motivaatiotuli persauksen alla, että eihän tästä voi seurata muuta kuin loistava lopputulos. ;)

lauantai on treeniä täynnä

Kuinka hyvin monilla ihmisillä menisikään,

jos he vain kerran irtautuisivat uriltaan.

No ei tämä lauantai nyt ihan täpösen täynnä treeniä ole, mutta kyllähän tuota tuli intervallityyppisesti käytyä jumppailemassa Classicilla. Alun perin tarkoitus oli tehdä viisi liikettä tietyillä pituuksilla ja palautuksilla, mutta sykemittari ei oikein pysynytkään menossa mukana ja muutin suunnitelmia lennossa. Teinkin loppupeleissä viisi liikettä putkeen, palauttelin muutamia kymmeniä sekunteja ja uusiksi yhteensä neljä kertaa. Lopuksi poljin crossarilla 20 minuuttia.

1a nyrkkeilysäkki (suorat/koukut/alakoukut)
1b "vuorikiipeilijä" (mountain climber)
1c venäläiset kierrot vatsapenkissä
1d ylöskurotus käsipainolla (vatsalihasliike)
1e pystypunnerrus kahvakuulalla

Oli ihan riittävän tehokasta, taas on aika nollat taulussa -olo. Koko settiin crossareineen meni noin tunti. Treenin jälkeen oli silkkaa nautintoa vetäistä nassuun paprikalla, curryllä, himalajansuolalla ja mustapippurirouheella maustettuja kanafileitä. Musta on tullut tulisen ruoan ystävä :) Palan painikkeeksi ruusukaalta, kukkakaalta, casheweita ja omenaa. Huomenna käyn vielä rykäisemässä yhden salitreenin ja maanantaina lepäilen sekä käyn solariumissa.


Kunto oli taas tänään mennyt eteenpäin, vatsapuolellakin alkaa piirtyä jonkinlaisia ääriviivoja. :) Jos jotakin numeerisia arvoja tähän heitellään, paino putosi taas eilisestä -900 g (josta varmaan puolet silkkaa turvotusta) ja koko projektin aikana vyötärönympärys on pienentynyt melkein 20 senttiä! Ei sitä oikein tahdo uskoa itsekään. Yläkropasta sentit on kadonneet paljon hitaammin, joten ehkä jonkinlaista V-malliakin voi tulevissa kuvissa jo nähdä. Olkapäät on kasvanut niin ikkäästi, etenkin tämä tuorein saliohjelma painottaa olkapäitä melkein joka treenissä. Ei minulla silti ole huikeita odotuksia jäljelle jäävän massan suhteen, lähinnä toivon (ja uskon) että kuoriudun tästä ylimääräisestä fläsästä ja saan hyvän pohjakunnon tulevaisuutta ajatellen. :)

Tänään on kyllä sellainen olo että voisi vain olla ja öllötellä - koulujutut saisi mun puolesta jäädä huomiseen. Odottelen edelleen Lihasten tutkiminen -kirjaa Akateemisesta kirjakaupasta saapuvaksi, jotta olisi helpompaa harjoitella tutkimista kotonakin. Kaikki esseet ja muut kirjalliset tehtävät on kyllä nyt pois alta, että lähinnä tarvetta on kertaamiselle - sekä sille iänikuisen haastavalle anatomialle.. Tentinkään jälkeen ei sen opiskelua kyllä voi heittää mäkeen; jos sitä kertaisi asioita edes kerran-pari viikossa pitkin kevätlukukautta. Ollaan edetty sellaisella haipakalla muutamassa kuukaudessa, että ei tässä ajassa voi todellakaan kuvitella sisäistävänsä koko settiä.

Ai niin, uuni pitäisi vissiin pesaista, kun laitoin sinne eilen melko tujut aineet vaikuttamaan - ja tiskiäkin on taas kertynyt. Saapa nähdä saanko nuo vielä tämän illan aikana tehtyä. ;) Venytellä kyllä täytyy ainakin, sillä samat tutut paikat on jälleen jumissa (lähinnä hartiat ja oikean pakaran yläpuolinen alue).

Heidi kiittää ja kuittaa tältä erää. :)

ajatuksenvirtaa

Ole kiitollinen haasteistasi. Jos ne
olisivat helpompia hoitaa, joku sinua
kyvyttömämpi saattaisi ottaa sinun
paikkasi.

Kävin tänään tosiaan salilla ja metsälenkillä, eli aika tuttua huttua. :) Treeni näytti kuta kuinkin tältä:

1a: etukyykky 5 x 20 kg tanko + 10 kg x 8
1b: askelnousu (korkea koroke) 4 x 6 kg x 10, 1 x 7 kg x 10
1c: punnerrus MAX (5 x 10)
1d: tuettu leuanveto MAX (2 x 14, 3 x 12)
1e: voimapyörä MAX (1 x 12, 4 x 10)

+ vatsat

kierrot levypainolla 3 x 10 kg x 10
suorat vatsat jumppapallon päällä 3 x 15
hoover 3 x 60 s

Kaikki 15-30 sekunnin palautuksilla. Kyllähän se vähän puuskututti välissä.. Mutta kaikin puolin hyvä treeni, voimaa löytyi yllättäen ihan hyvin, tuetussa leuanvedossakin sai muutaman toiston normaalia enemmän. Jälleen on kiittäminen suomalaista sisua! Huomenna käyn tekemässä intervallitreenin (vielä on hieman auki, mitä aion tehdä) ja sunnuntaina viimeinen salijumppa ennen maanantain lepoa.

Tänään olen kyllä ehtinyt revetä melko moneen paikkaan - olin aika irtipoikki käytyäni heti perään salitreenin jälkeen reippaalla kävelyllä, mutta jaksoin kuitenkin avopuolisoni suosiollisella avustuksella puunata koko asunnon ja laittaa vielä jouluvalotkin! Nyt on alla rentouttava suihku ja ihokin tuoksuu ihanan metsäiselle, kiitos täysin orgaaniselle ja vegaaniselle suihkusaippualle siitä. Mieskin ihmetteli, miten voi saippua tuoksua niin luonnolliselta. :)
En aio enää tänään vilkaista koulujuttuihin päinkään, mutta jospa sitä huomenna ja sunnuntaina voisi lukea hieman normaalia enemmänkin; mies kun on töissä. Anatomian tentti on parin viikon päästä ja hieman hirvittää, koska ei meikäläisen muistikapasiteetti kyllä kykene käsittelemään kaikkia ihmisruumiin lihaksia yhdessä kuukaudessa.. Kritisoin kyllä tätä ja voimakkaasti.

Muuten on kyllä mahtavan stressitön olo. Kynttilät palaa ja väsyttää mukavan pehmeästi, uni tulee varmaan aika helposti tänä yönä. :)

Olen muuttunut kuluneen neljän kuukauden aikana aika paljon. Olen elänyt aikaisemmin kielteisessä mielessä hetkessä; en ole malttanut odottaa tuloksia lainkaan, vaan turhautunut jo muutamassa päivässä tai saman viikon aikana. Kärsivällisyys ja pinnan pituus ovat molemmat kuitenkin kasvaneet pikku hiljaa; luotan siihen, että saavutan haluamani asiat, kunhan teen työtä niiden eteen. Vaikka heti seuraava aamu ei toisikaan unelmia suoraan valmiina syliini, tiedän, että jonakin päivänä työ palkitaan. Ja mikäs tässä tehdessä, kun hommasta myös nauttii! Tottakai välillä väsyttää ja vituttaa, mutta se kuuluu asiaan.

Miettinyt olen paljon sitäkin, kuinka nopeasti kroppaani loppujen lopuksi liha tarttuukaan. Koskaan en ole ollut sitä hintelintä sorttia, en tosin mikään pullukkakaan. Normaalia hieman isoluisempi, kenties. Jo senkin vuoksi odotan massakautta mielenkiinnolla, että näen, mitä kropasta todella saakaan irti. Jos asiat sujuvat yhtä mutkattomasti kuin tähän asti, kerään lihoja varmaankin vuoden 2013 kevääseen saakka ja aloitan sitten dieetin kohti syksyn 2013 kisoja. Puolivalmiina en halua lavalle kivuta ja kun tällaista hieman normaalia kovempaa, tavoitteellisempaa treeniä on takana niin vähän aikaa, on pohjatyö syytä tehdä kunnolla. Tämä puolen vuoden Lean Eating-haaste lienee kuitenkin yksi tärkeimmistä merkkipaaluista elämässäni.. Paitsi että kroppani on muuttunut ja tulee vielä muuttumaan aika huikeasti, olen oppinut niin paljon asioita, ettei niistä riittäisi kertomaan yksi taikka yksitoistakaan blogikirjoitusta. Uskon, että tämän valmennuksen aikana selkääni kasvaneilla siivillä lentelen vielä melkoisen kauas.. Mutta onhan tätä valmennusta vielä jäljellä parisen kuukautta, joten katsotaan kuinka suuriksi ne siivet kasvavatkaan. ;)

Jatkan samaisen valmennuksen alla vielä varsinaisen kuuden kuukauden prosessin päätyttyäkin, joten voipi olla, että Krista Schaus on mentorina ja valmentajanani ekoissa kisoissani. Mutta sitä katsellaan sitten.. :)

Mieleni tekisi kovasti laittaa kuntokuvia, mutta taidan malttaa siihen asti, että virallinen kisavalokuvaus on ohitse. Eilen tuli myös bikinien toimittajalta sähköpostia, että postipaketti on matkalla, joten ensi viikolla varmaan pääsee jo laittamaan koristeita tilaukseen.. On tää jänskää!

huomenta!

Kun nyt kerta kaikkiaan on niin
onnellisesti, että se, mikä laulaen
tulee, se viheltäen menee, niin
miksi emme laula enemmän ja muista
viheltää aina välillä?

Kerrankin on aamu, ettei ole kiire. Koulu alkaa reilun tunnin päästä ja salillekin lähden vasta koulun jälkeen (jos tätä nyt koulupäiväksi voi sanoa, 1,5 tuntia kirjaamista..). Koirien lenkityksenkin hoitelen vasta salilta palattuani (h*lvetin nälkäisenä tottakai :D).

Katselin tuossa bf- ja cbb-kisaajien (sekä ekaa kertaa kisoihin menossa olevien) blogeja ja kyllähän porukka on kovassa kunnossa. Kuten on monta monta kertaa todettu, mäkin haluun! Mutta kaikki ajallaan.. Eihän mulla oo saliharrastusta takana kuin nelisen vuotta ja siitäkin kovempaa treeniä vasta puolesta vuodesta vuoteen - hankala sanoa, kun välissä oli kaikennäköisiä ongelmia. Siitä huolimatta, olin aika mykistynyt kun tänä aamuna vertasin tammikuussa ja pari päivää sitten otettuja kuvia. Käsissä nyt ei edelleenkään ole hirveästi massaa, mutta yllättäen sitä V-mallia on alkanut ilmestyä sittenkin ja reidet näyttää sivusta katsottuna suorastaan hervottomilta. :D Että ei se CBB/body fitness-tavoite ehkä sittenkään ole ihan mahdoton. Jos tosiaan kisoihinkin menen vasta parin vuoden päästä, mitä kaikkea tässä ehtiikään tapahtua.. Mutta te muut, kisoihin nyt ensi vuonna tähtäävät ynnä muut kisailijat - ihailen teitä kyllä syvästi ja tulen seuraamaan kisoja suurella mielenkiinnolla. Tiedä vaikka tavoittelisin jo syksyn 2012 kisoja! *haaveilee*

Olipa taas ihanan herkullinen aamupala. 100 grammaa broilerin paistijauhelihaa, 200 g lanttua ja kukkakaalta, 100 g mansikoita sekä 10 g casheweita. Omnom ja ääntä kohti! Kyllä näillä taas kone hyrrää muutaman tunnin.

Paino oli tänä aamuna noussut huonosti nukutun yön jäljiltä ja massu olikin aika selvästi turvoksissa. Mutta ei huolta, ensi yönä otetaan taas hommaa kiinni ja nukkua tursottelen ihan varmasti pitkälle aamupäivään. Taidanpa laitella nyt reenikamppeita valmiiksi ja valmistautua henkisesti koulupäivään.

jaksaa jaksaa!

Mikäli et lähde haluamasi perään,
et koskaan saa sitä. Jos et kysy,
vastaus on aina ei. Jos et astu
eteenpäin, olet aina samassa paikassa.

Olipa ihana käydä näin jäisen kylmänä talvipäivänä uv-lamppujen alla.. Olin ihan jäässä solariumiin mennessäni, mutta veri virtasi oikein mukavasti sieltä palatessani. Ensi viikon alussa taas uudestaan lamppurusketusta ottamaan!

Kävin aamusella salilla tekemässä vetoja juoksumatolla ja sen jälkeen tein hieman kahvakuulaa sekä hakkasin säkkiä. Hyvin paukkui. ;) Käyn pitkästä aikaa varmaankin ensi viikolla nyrkkeilemässä, riippuen hieman muista aikatauluista. Ja ensi viikolla on eka tankkauspäiväkin, jee! Sitten taas odotellaan sormet syyhyten pari viikkoa seuraavaa.. Vaikka tosi matalilla energioilla mentiin tänäänkin, sain silti syödä keskikokoisen annoksen rakkaita lantturanskalaisia! Kyllä ne vaan on aina yhtä hyviä. Ei voi väittää että olo mikään yltiökylläinen olisi juuri nyt, mutta kuten sanottua, ensi viikkoa odotellessa..

Yritettiin saada yhtä asuntoa, mutta se ehti mennä jo. :( Enkä saanut sitä työpaikkaakaan. Toisaalta ihan hyvä juttu - keskityn nyt rauhassa tähän projektiin ja sitten tammi-helmikuun vaihteessa kun massakausi alkaa ja raivautuu tilaa muillekin asioille, voi sivutöitäkin ehkä alkaa tekemään. Ja eihän sitä tiedä jos sattuisi koko kisan voittamaankin, niin voisi vaikka koko kesän levätä laakereillaan. ;)

Erikoista, miten näin dieetin aikana löytää itsestään uusia henkisiä puolia. Vaikka vähän väsyttäisi tai ei oikein tuntuisi olevan energiaa, pelkällä v*ttup*rkleellä jaksaa painaa loppuun asti. Varsinkin eilen kroppa tuntui jo tosi tyhjältä, mutta esimerkiksi ensi viikolla on yksi lepopäivä enemmän ja yksi salitreeni vähemmän, joten luulisin jaksavani painaa tankkauspäivään asti. Varmaan suurin osa ruoasta tulee olemaan maustamaton jogurtti/leipä/muuta hiilarityyppistä settiä; noin 4 g hiilaria per painokilo ja 1 g protskua per painokilo, rasvan määrä jäänee aika marginaaliseksi. Mutta kyllä sitä silti pitää lantturanskalaisia saada. Khöh.

Huomenna olisi alakroppapainotteinen circuit; etukyykkyä, askelnousua, punnerruksia, leuanvetoa ja voimapyörää. Sen verran hauskan näköinen treeni, että eiköhän sitä jostain perstaskusta hitusen voimaa vielä löydä! Paikat rupeaa kylläkin olemaan sen verran jumissa, että pitäisi varata hieroja ensi kuun puolelle. Rahanmenoa ei voi estää... Mutta pakkohan se on käydä, jos aikoo saada treeneistä kaiken irti.

Mulla on viime aikoina ollut hieman vajavaista näiden blogitekstien syvällinen puoli. Johtunee ehkä siitä, että on monta rautaa yhtä aikaa tulessa ja toisaalta asiat etenee melkoisen jouhevasti. Olen saanut nyt olla aika rauhassa elämäntapojeni kanssa, kyselijöitä tai panettelijoita ei ole riittänyt. Kampaajallakin oli mukava käydä, sillä puljun omistaja on itse body fitness-kisaaja, joten kampaajani on päässyt/joutunut tutustumaan siihen maailmaan aika tarkoin. ;) Kieltämättä joskus kaipaisi enemmänkin juttuseuraa aihealueen tiimoilta.. Omassa kouluryhmässämme toki kaikki ovat enemmän tai vähemmän liikunnallisia, mutta suuntaus on lähinnä jumpparyhmien puolelle - minua taas ei sellainen oikein enää kiinnosta. En myöskään ole huomiota kerjäävää sorttia, enkä viitsi saati halua tyrkyttää omia tavoitteitani esille; vaikka eipä sillä, olisihan se silti aika lystiä kinastella jonkun kanssa eri treenimetodeista tai ruokavalioista. Näillä näkymin saan keskustella asioista ihan itse itseni kanssa.

Sain tänään valmentajaltani Kristalta muutaman tehtävän, joita toteuttelen viikon ajan - tehtävät käsittelevät muun muassa all or nothing -asennettani, jota haluan muovata jo tulevaisuuttakin ajatellen. Massakaudella haluan nauttia levollisin mielin muutaman "cheat mealin" viikossa, ilman, että mopo karkaa käsistä kovin pahoin. Siinä riittääkin työsarkaa, koska olen aikamoisen mustavalkoinen ihminen. "Aina" tai "ei koskaan" ovat hyvin suosittuja fraaseja. Loppujen lopuksi niitä viljelemällä en saavuta kuin korkeintaan pahaa mieltä. Uskon, että ajan saatossa opin hölläämään toisinaan hieman kirraavaa vannetta - pitkään aikaan ei tämä vanne ole päätä juuri pakottanut, mutta itseni tuntien se jossain vaiheessa ilmestyy jälleen vaivaamaan arkeani. Paitsi että kyse on menttaalipuolen harjoittelusta, tärkeää on myös suunnitella massakauden ruokavalion ja treenien suuntaviivat riittävän joustaviksi mutta toisaalta tukeviksi. Toisin kuin nyt, en aio punnita ruokia, mutta toisaalta tietyt peruspilarit aterioille ovat olemassa. Tarkemmin asiat hahmottunevat lähempänä tammi-helmikuun vaihdetta.

Painosta sen verran, että ihan mukavasti se on tippunut. :) Eilisestä tuli taas -400 grammaa ja ollaan taas uusien lukujen puolella. Ihan aikataulussakin ollaan, eli valokuvissa tullaan näillä näkymin näkemään melkoisen muodonmuutoksen käynyt chick. Olen valinnut ohjenuorakseni positiivisuuden - uskon, että sillä raivaan tieni loppuun, aina finaaliin asti. Ei valittamista tai mainaamista; tämä on oma päätökseni ja oma työni!

Se olisi vielä näin illan päälle venyttelyä. :) Asunnon siivoilun taidan jättää lauantaihin, sillä mies pitää hakea niin aikaisin aamulla töistä että pitkät yöunet tulee tarpeeseen ja huominenkin on melkoista haipakkaa.